48

en ole koskaan näyttänyt näin kamalalta. puristelen läskejäni peilin edessä ja mietin miten ihmeessä olen voinut kirjoittaa että "vähän jaloista pois niin kehtaisin mennä rannalle"
hyi helvetti. kuvottavaa. hävettää.
toisaalta olin minä viime kesänäkin rannalla
vesisade pyysi minua sinne suunnilleen joka päivä ja menkat ei enää kelvannut kun "eihän ne koko kesää kestä. ja sähän käytät tamponeja. etkö sä vaan halua olla mun kanssa?"
en tajua miten pystyin siihen

paastoan varmaan huomenna kun salikaan ei ole auki

9 viikkoa. 9 viikkoa sitten painoin vähän enemmän kuin nyt. (jos vaakaan millä kävin äsken on luottamista, se näytti vähän kärsineeltä..)
sen sijaan voisin painaa monta kiloa vähemmän
olenkohan mä 9 viikon päästä vieläkin samassa pisteessä? entä jos mä en koskaan onnistu?
mun täytyy. mä haluan laihtua niiin paljon.

sade hakkaa nyrkeillä meidän ikkunaan

aamupaino 54.9 vaikka olin syönyt hirveästi
"kontrolli", sanon mielessäni joka askeleen kohdalla ja joka askeleen myötä tunnen itseni vahvemmaksi

kävelen peilin ohi alusvaatteilla ja jos jännitän vatsaa se näyttää hyvältä, vähän jaloista pois ja kehtaisin mennä rannalle bikineissä
(ja olin syönyt. taas. helvetisti. liikaa.)

mutta ei se kuitenkaan riitä, ei todellakaan, et ole lähellekään hyvä. et lähellekään.

vuorokauden aikana multa kysyttiin kaksi kertaa että viiltelenkö. en tietenkään. naurahdus.

maanantaina otan itseäni niskasta kiinni, koska täällä on pakko syödä.
voisit saatana syödä silti edes vähän vähemmän

sekava postaus kuvaamaan mun sekavaa oloa. anteeksi. en tiedä mitä tehdä.

46

haluaisin että joku tulis tähän viereen ja halais mua. kovaa.
mulla on hirveän paha olla

45

näytän raskaana olevalta sinivalaalta
nyt ei mene hyvin.

edit / ja mun menkat on ainakin kaks kuukautta myöhässä, kertokaa joku miksi

the ugly years of being a fool, ain’t youth meant to be beautiful?

eilen oli niin vahva olo että meinasin heittää terät pois
tänään taas niin kauhea että kaivoin ne laatikosta esiin ja pyörittelin hetken kädessäni miettien onko se tosiaan sen arvoista
ehkä ei
en minä tiedä

sisko löysi vaa'an vaatekaappini alta

"miks se on täällä?"

"en mä tiedä, se on vaan ollu siellä aina"

toivottavasti se ei epäile mitään

en uskaltautunut vaa'alle aamulla, huomenna tai viimeistään keskiviikkona meen ja toivon että se on ainakin siinä pisteessä missä se oli perjantaina.
torstaina onkin sit lähtö sukulaisille missä jokanen ateria syödään yhdessä eli tulee syötyä ihan liikaa......huoh.
söin tänään liikaa (kaloreista siis ei mitään tietoa) ja liikuntaa vaan pari tuntia laskettelua

rikoin muuten tietokoneeni joten ainakaan pitkiä postauksia ei tuu vähään aikaan

43

vittu
oisit voinut yrittää edes vähän kovemmin
(sanoo norsun kokoinen saatanan itsekuriton paska)

viikonloppuna ei tapahtunut mitään maininnan arvoista vaikka olihan mulla ihan kivaa oikeasti olin onnellisempi kuin pitkään aikaan
annoin itselleni luvan syödä normaalisti ja läskiahdistus iski pahasti vain öisin
huomisen paastoan

42

tänään on huono päivä
405kcal, treenit ja 30min juoksua

nään sittenkin revontulta
yritän olla paisumatta norsun kokoiseksi

41

tänään minulla oli hauskaa
söin 3 kertaa niin paljon kun piti ja unohdin vähäksi aikaa miksi en saisi syödä
koska olen niin helvetin läski porsas miten ihmeessä voin unohtaa sen

viilsin taas monen viikon jälkeen
ja sanoin revontulelle ettei viikonloppu ehkä käykään

40

155kcal miinus treenit, 30min reipas kävely ja illalla vielä lenkille koiran kanssa

niin motivoitunut ja hyvä olo että uskallan tulla nyt jo iloitsemaan onnistumista vaikka tässä on vielä monta tuntia aikaa epäonnistua

huomenna suoraan koulusta salille, otan evääksi jotain pientä. (enkä yhtään ylimääräistä rahaa etten vaan tee typeriä päätöksiä)
salin jälkeen syön taas jotain pientä ja illalla treenit joista tulen niin myöhään että "syön" päiväruuan yksin :-)

edit: meillä onkin kotitaloutta huomenna.. noh, jätän mahdollisimman paljon ja en otakaan niitä eväitä

ei auta kuin vaan yrittää ja yrittää ja yrittää

vesisade aikoo laihduttaa
"mut 1000 on ihan kauheen vähän", sanon vaikka itse olen syönyt 300 kaloria tänään
(toisaalta ehkä se on hyvä, vesisateen kanssa syön aina ihan liikaa)

kotona ahmin (...huoh) joten ~1200kcal miinus säälittävän pieni oksennus ja säälittävän vähän eli 280kcal salilla
enkä ole käynyt vaa'alla koska tiedän etten halua tietää
vihaan itseäni

38

"no kaikki ei oo noin läskejä kun sä, niin."

niin. mä näytän tollekin että mä pystyn tähän. kesällä se on kateellinen.
koko viikonloppu menee kuitenkin vituiksi joten annan mennä ja paastoan maanantaina. syön vähän koko viikon, lauantaina paastoan ja saan syödä vähän taas sunnuntaina. nyt alkaa kuri ja järjestys. kontrolli.

paino noussut parin päivän aikana niin paljon etten kehtaa sanoa

ps. 500 sivun katselua♥

täydellinen

"miks sä sit et syönyt? ihmisen kuuluu syödä. millon sä viimeks söit kunnolla?"
mut mä en halua olla ihminen. mä haluan olla kaunis. painoton. vahva. täydellinen. ja jos mä en syö, musta tulee sellainen.

virheitä

aamulla oli läski olo
söin silti
koulussa oli läski olo
söin silti
kotona oli läski olo
söin silti
treeneissä oli vähän parempi olo
söin silti
ja illalla oli taas läski olo

huomenna syön koulun jälkeen yhden lämmin kuppi-keiton, lähden salille ja paastoan loppupäivän
mä pystyn siihen, mun täytyy pystyä
ensi viikonloppuna nään revontulen ja olen vieläkin läski
kuvotan itseäni niin paljon että tekee mieli perua se

35

ahmin kuuden päivän tauon jälkeen (se tuntui paljon pitemmältä)
kömmin väsyneenä peiton alle vatsa ihan liian täynnä
enkä saanut unta ennen kuin olin nälkäinen
huomisesta tulee parempi, sanoin ääneen
ei tullut

34

54.6kg
mä onnistun

valkoinen taivas ja sinisiä pilviä

eilen söin taas ihan liikaa
illalla päätin etten syö tänään ollenkaan
enkä syönytkään, join pari lasia mustikkakeittoa ja sekin tuntui ahmimiselta
hirveä olo ja vielä hirveämpi treenien jälkeen
sitäkin hirveämpi tunkkaisessa bussissa, olin aika varma että oksennan ja päätin syödä kotona vähän mutten (onneksi) syönyt kuitenkaan
huomenna on ehkä pakko syödä jotain jos menen salille (kyllä menen)

edit: tuli niin hirveä olo että oksensin
en tiedä johtuiko se oksennustaudista vai siitä että 2000 kalorin ruokavalio vaihtui yhdessä yössä pariin kymmeneen kaloriin
taidan kuitenkin jäädä huomenna kotiin
(siis ei salillekaan ole menemistä, jumppaan sitten salaa kotona)

32

parin päivän ajan minä olen onnellisempi kuin pitkään aikaan
päästän irti kontrollista ja nauran ja hymyilen
vaihdan kännykän taustakuvan kauniiksi kukkasiksi
linnut laulavat kun kävelen aamulla bussipysäkille (tahallani liian hiljaa, etten ehtisi siihen bussiin missä kaikki muut ovat)
syön ihan liikaa hyvillä mielin ja se ääni, joka kehottaa oksentamaan on hiljaisempi kuin se joka toteaa kurkkukivun olevan ikävää
ja minä en halua luovuttaa enää

mietin miten kauan kaikista hyvistä ajoista on
purskahdan itkuun vain siksi että katson mikroaaltouunin näytöstä kuinka sekuntit kuluvat
minä haluaisin käyttää hyvin jokaisen niistä
mennessä kauppaan minä kävelen sillan kautta
pienenä minä halusin aina kävellä sieltä
mutta nojatessani sillan kaiteeseen tajuan ettei mikään ole enää hyvin
ja kaikki sortuu taas
paitsi syömisten suhteen, mun täytyy ottaa itseäni niskasta kiinni