sade hakkaa nyrkeillä meidän ikkunaan

aamupaino 54.9 vaikka olin syönyt hirveästi
"kontrolli", sanon mielessäni joka askeleen kohdalla ja joka askeleen myötä tunnen itseni vahvemmaksi

kävelen peilin ohi alusvaatteilla ja jos jännitän vatsaa se näyttää hyvältä, vähän jaloista pois ja kehtaisin mennä rannalle bikineissä
(ja olin syönyt. taas. helvetisti. liikaa.)

mutta ei se kuitenkaan riitä, ei todellakaan, et ole lähellekään hyvä. et lähellekään.

vuorokauden aikana multa kysyttiin kaksi kertaa että viiltelenkö. en tietenkään. naurahdus.

maanantaina otan itseäni niskasta kiinni, koska täällä on pakko syödä.
voisit saatana syödä silti edes vähän vähemmän

sekava postaus kuvaamaan mun sekavaa oloa. anteeksi. en tiedä mitä tehdä.